Vanha, se oikea sisäänkäynti, ei ole meillä käytössä. Pitäisi kiertää talon taakse, kassien ja lasten kanssa työpäivän jälkeen, ei kiitos. Laatoitettu kuja sinne kyllä menee, joku vain unohti tänä talvena tehdä lumityöt siellä. Syytän taloyhtiötämme.
Käytössämme oleva sisäänkäynti aukeaa siis olohuoneeseen. Eteistila on rajattu vain isolla matolla, vaikka mies jossain vaiheessa suunnitteli seiniäkin. Seinä tuohon tai tuohon, katsos sitten meillä olisi eteinen kolmella ikkunalla ja olkkari yhdellä. En lämmennyt ajatukselle rajata isoa tilaa seinillä tai edes sermeilläkään, iso tila olkoon iso tila. Valoisa, neljän ikkunan olohuone-eteinen.
Olohuone-eteisestä lähtee käytävä muihin talon tiloihin ja käytävän varrella on syvennys ulkovaatteille ja kengille. Ja kaappitilaa.
Nyt, kun eteinen on osa olohuonetta, on pakko rajata eteisen tavarat vähään. Ihanaa! Vain ne kengät esillä, jotka ovat käytössä, hanskat/pipot/haalarit paikoilleen käytön jälkeen, jokaiselle tavaralle oma paikkansa.
Minun mantrani [=minun tehtäväni].
Minun mantrani on siis minun mantrani. Muut perheenjäsenet ymmärtävät sen kyllä, mutta toteutus ontuu arjen kiireissä. Lasten laskutila on eteisen matto (upeaa, he rajaavat kamppeensa siihen), koska on kiire vessaan, on kiire leikkeihin. Miehen laskutila vaihtelee, mutta Malm-lipasto on suosikki.
Täytyy nähdä kauneutta tässäkin.
Lopuksi vielä stailattua olkkaria.
Arkista olkkaria.
Aurinkoista sunnuntaita kaikille!
♥
Ps. älkää hämmentykö, osa kuvista on tammikuulta, osa tältä päivältä. Joitakin asioita on muuttunut matkalla.
6 kommenttia:
Haha, meillä miehen laskutila on rattaat jotka ovat jääneet vieläkin myymättä eteenpäin..siihen housut riisutaan kotiin tultua. :D Pojat jättää eteisen matolle, josta minä ripustan naulakoihin. ;)
Rakastan tuota kotinne harmonista värimaailmaa. Jotain tuollaista haluaisin tulevaisuudessa itsekin, sitten jos/kun on OMA koti.
Oi päivitys!:)
Kiva kun poikkesit taas :)
MUn täytyy ottaa tuo sama asenne, että miehen kotihousut kasassa on kaunis asia... koska ne on siinä kasassa lattialla, halusin tai en -parempi siis vain nähdä asia vaaleanpunaisten lasien läpi ;)
Ihanaa, että sinusta kuuluu taas. Tiedän varsin hyvin, että blogin päivittäminen jää joskus taka-alalle. Odotan ehkä eniten sinun blogisi päivittymistä-harvinaista herkkua :).
Meillä on kanssa koko ajan koulutus käynnissä tuolle miehelle tavaroiden laittamisesta omille paikoilleen. Saas nähdä koska edistystä tapahtuu...ehkä ei koskaan ;).
Ihanan näköistä....
Arvaappa mitä minä olen tehnyt tänään?
Kun itse hieman kipeä, niin myös pojat.
Kodin "vankeina"....olen alkanut lukea ensimmäistä blogiasi...alusta saakka.
On kuin kirjaa lukisi. hih!
Lähetä kommentti